Dr. denim ja tukkakriisi

Hyi hemmetti, en tiiä mitä tekisin tän mun karvalakin (hiuksien) kanssa. En jaksa laittaa sitä ikinä mitenkään, ja muutenkin ihan täyttä helvettiä yhteiselo ko. karvakasan kanssa. Täytyy kyllä nostaa kampaajille hattua, mää en pystyis harjoittamaan kyseistä ammattia ilman hermoromahdusta. Meikkaaminen on vielä ihan kivaa, mutta hiustenlaittaminen on aina ollut inhokkijutskani. Ja täten en jaksakaan sitä enää laittaa, ja näytän joko a) liimapäältä, tai b) vastaheränneeltä menninkäiseltä.

Mutta itseasiaan, pitihän munkin nyt ostaa tommoset Dr. Denimit, mutta otin korkeavyötäröisemmät Plentyt ja sitten vielä yhdet näitäkin korkeammat. Täytyy sanoa, että onhan nämä ihan pirun mukavat! Mutta toisaalta taas vaikka en mielestäni mikään hillitön rimppakinttu kummiskaan ole, niin jotenkin outoa, että joutui ottamaan XS-koon. Otin yhdet siniset Plentyt myös, mutta niistä ei ollut kuin S-kokoa ja ei voi muuta ku harmitella, että onhan ne sitten vähän liian isot.

Muokkaus teki tukasta jotenkin omituisen värisen, hoho.

Jos ihmettelette tuota sekasin olevaa tukkaa, niin voin lohdutukseksi kertoa, että ei mulla kummiskaan yleensä ihan noin sekasi tuo fleda ole. Meni järki jossain vaiheessa ku tukka näytti kuvissa niin hirveältä ja...

WHHOOOOA. No, eipä tuo paljoa asioita parantanu... Oon nauranu tuolle kuvalle jo pari minuuttia, hullulla halavat huvit.

Nyt sitten haikeana oottelen, että kamukseni Jussi tulee viimeistä kertaa kylään, ennen ku hän lähtee Englantiin opiskelemaan. On jotenki hirveen outo fiilis. En oo ees oikee kerenny sisäistää sitä, että mun paras kaveri lähtee täältä kohta pois ja jään yksikseni, ku on ollu niin kauhee kiire kaiken kanssa. No, pääseepähän sitten ainakin reissuun, kun lähen sitten moikkaamaan sitä sinne joskus. ♥