torstai 4. lokakuuta 2012

Yksi jonka kanssa ei yksinäinen oo



En oo oikein jaksanu panostaa mihinkään, oon vaan hölläilly lötköissä neuleissa. Tuokin neule on löydetty iskän talosta, sitä on käyttänyt joku meistä lapsista. Awws. Pahoittelut kököistä kuvista, en kerennyt oikein panostaa, ku oli kiire mamman tykö.



Nopsaa nappasin kuvat noista, jotka Posti-Pate mulle toi. ♥ Mulla on ihan sika vähän koruja, joten pitää vähän kasvattaa koruvarastoja.

Tosiaan lähin sitten käymään äipän tykönä kahvilla, matkalla otin paljon kuvia, mm. bongailin graffiteja ihan hemmetisti, ja teenkin niistä varmaan jonkin sortin postauksen, oli nimittäin pari niin komiaa, että pako jakaa ne jossakin.




Äipän tykönä on niin nättiä! Jaksaispa itteki laittaa kämppää, mutta oon vaan niin laiska. Äitin kans naureskeltiin, ku huokasin noita sohvatyynyjä katsellessa, että "voisinpa minäki ostaa tommoset, mutta ku poikakaveri vei viimeksiki meidän koristetyynyt kellariin..." Se ei tykkää mistään härpäkkeistä, ja kuulemma niistä tyynyistä oli vaan haittaa. Miesten logiikka.


Kaunista kakkuakin värkättiin, äiti on hirveen kova herkuttelemaan. :D Vissiin sukuvika. Ei oikein muuta tehty ku höröteltiin ja kikateltiin tyypilliseen tapaan, ollaan oltu aina ihan hirveän läheisiä. Heitetään välillä semmosta läppää, että vois heikompia ruveta heikottamaan, ei olla oikein ikinä oltu semmosia sivistyneitä leidejä. Pikemminkin vähän höppänöitä maalaistylleröitä.

Tosiaan tuli napattua parit kuvat matkalla äidin tykö, ja miksiköhän syksy on niin huippua aikaa?





Niin paljon värejä!

1 kommentti:

  1. ihana toi villapaita ja muutenki kivan olonen blogi sulla ! :)

    http://metenblogi.blogspot.fi/
    > käy kurkkamassa munki blogi ;)

    VastaaPoista